13. helmikuuta 2016 klo 12.55

Hirveitä oireita ollut tuosta kolme viikkoa sitten alkaneesta influenssasta asti. Toivuin ajan myötä ihan mukavasti kuumeesta, kovasta yskästä ja räkätaudista, mutta pumppu on lyönyt edelleen yllättävän kovaa methoprolinista huolimatta. En tajua, miksi. Sitten pari päivää sitten sain yhtäkkiä illalla rajun krampin selkään, joka estää normaalin hengittämisen, liikkumisen ja aivan kaiken. En ole päässyt aikoihin liikkumaan ulkona normaalilla tavalla, se voi selittää osan oireista. Tai sitten se, että tuosta tiheästä sydämen sykkeestä johtuen olen joutunut ottamaan ketipinoria hiukan normaalia vähemmän, ja se on paiskannut minut tähän reaalitodellisuuteen yksinkertaisesti liian rankasti. Aistin äärettömän voimakkaasti tällä hetkellä kaiken. Tosi huono olo nytkin. Kävin aamulla kaupassa, kun en enää kestänyt jatkuvaa itseni tarkkailua ja se helpotti hetkeksi vointia.  Oli miten oli, kroppa on joka tavalla vinksin vonksin ja pahinta tällä hetkellä on aivan saatanalliset kivut, jotka varsinkin herätessä on välillä viedä totaalisesti minut täyden hulluuden rajan yli. Kohta onneksi iltapäivä oxaminien aika, ja sen jälkeen luulisi olevan edes parin tunnin ajan hermolepoa tiedossa.
Sekin on tietysti voinut vaikuttaa minuun jotenkin, kun Liisa on ollut pitkästä aikaa töissä ja minulla on liikaa aikaa ja tilaa vajota omiin pöpimaailmoihini. Faktaa on joka tapauksessa se, että olen vuodessa laihtunut 14 kiloa, ja järjellä ajatellen oloni pitäisi olla tällä hetkellä parempi, eikä pahempi, kuin esim. vuosi sitten.